Finarte Aitta viltti 130 x 170 cm
Finarte Aitta viltti tuo luonnollista tunnelmaa kotiin. Kauniskuvioinen Saanan ja Ollin suunnittelema Aitta viltti on 100% värjäämätöntä kierrätettyä puuvillaa ja kuosi on painettu tekstiiliin käsin perinteisellä silkkipainomenetelmällä. Puuvillahapsuinen viltti luo rennon kodikasta tunnelmaa sohvalla, sängyllä tai nojatuolissa, ja siihen on mukava kääriytyä illan viiletessä.
Materiaali: 100% puuvilla
Koko: 130 x 170 cm
Väri: luonnonvalkoinen (musta painatus) Huomioithan, että kierrätysmateriaalinsa vuoksi tuotteen sävy voi hiukan vaihdella kuvan luonnonvaalean ja hiukan pellavansävyisen välillä.
Finarte Aitta viltti 130 x 170 cm
Varastossa
Toimitusaika: 2 päivää
Toimituskulut: 5,99€
Suunnittelija: Saana ja Olli
Valmistaja: Finarte
Finarte Aitta viltti tuo luonnollista tunnelmaa kotiin. Kauniskuvioinen Saanan ja Ollin suunnittelema Aitta viltti on 100% värjäämätöntä kierrätettyä puuvillaa ja kuosi on painettu tekstiiliin käsin perinteisellä silkkipainomenetelmällä. Puuvillahapsuinen viltti luo rennon kodikasta tunnelmaa sohvalla, sängyllä tai nojatuolissa, ja siihen on mukava kääriytyä illan viiletessä.
Materiaali: 100% puuvilla
Koko: 130 x 170 cm
Väri: luonnonvalkoinen (musta painatus) Huomioithan, että kierrätysmateriaalinsa vuoksi tuotteen sävy voi hiukan vaihdella kuvan luonnonvaalean ja hiukan pellavansävyisen välillä.
Finarte - Suomalaista tekstiilitaidetta mattojen muodossa
Finarten perustivat vuonna 1985 tekstiilitaiteilija Eija Rasinmäki sekä hänen kumppaninsa, liikemies Erkki Immonen. Yritys suunnittelee ja valmistaa käsinkudottuja persoonallisia mattoja eri materiaaleista. Matot on kudottu eettisesti Intiassa samojen yhteistyökumppaneiden kanssa jo 1990-luvulta lähtien.
Perustajaperheen tytär Larissa Immonen johtaa tänä päivänä Finartea ennakkoluulottomasti globaalien virtausten ja ekologisten arvojen aalloilla.
Suunnittelijakaartiin kuuluu jo mainetta niittäneitä muotoilijakonkareita kuin uusia muotoilijalupauksiakin, joista esimerkkinä voi nostaa Suovilla-sarjan luojan Marianne Huotarin.
